Mitä lakisääteisiä velvoitteita liittyy organisaatiomuutoksiin?
Organisaatiomuutoksia säätelevä lainsäädäntö Suomessa on monitahoinen kokonaisuus, joka koostuu useista työelämää ohjaavista laeista. Keskeisimmät näistä ovat työsopimuslaki, yhteistoimintalaki ja tasa-arvolaki, jotka yhdessä muodostavat perustan muutosprosessien lainmukaiselle toteuttamiselle.
Työsopimuslaki (55/2001) määrittelee työnantajan ja työntekijän perusoikeudet ja -velvollisuudet. Erityisesti lain 7 luku käsittelee työsuhteen päättämisperusteita, jotka ovat olennaisessa asemassa organisaatiomuutoksissa. Laki edellyttää, että työnantajalla on asialliset ja painavat syyt irtisanomiseen.
Yhteistoimintalaki (1333/2021) puolestaan velvoittaa työnantajan neuvottelemaan henkilöstön kanssa tietyistä muutoksista ennakkoon. Lain keskeinen periaate on avoin vuoropuhelu merkittävistä työhön, työoloihin ja henkilöstön asemaan vaikuttavista päätöksistä. 1.7.2025 alkaen yhteistoimintalaki koskee pääsääntöisesti vähintään 50 työntekijää työllistäviä yrityksiä, mutta tiettyjä velvoitteita sovelletaan myös 20-49 työntekijää työllistäviin yrityksiin.
Tasa-arvolaki (609/1986) ja yhdenvertaisuuslaki (1325/2014) varmistavat, että organisaatiomuutokset toteutetaan tasapuolisesti ja syrjimättömästi. Näiden lakien noudattaminen on kriittistä, kun tehdään päätöksiä siitä, keitä muutokset koskevat.
Työturvallisuuslaki (738/2002) taas velvoittaa työnantajaa huolehtimaan myös muutostilanteissa työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä. Muutostilanteissa on erityisesti arvioitava työkuormituksen lisääntyminen ja muut työturvallisuuteen vaikuttavat tekijät.
Milloin yhteistoimintaneuvottelut on käynnistettävä organisaatiomuutoksessa?
Muutosneuvotteluiden (ent. yt-neuvottelut) käynnistäminen on yksi tärkeimmistä lakisääteisistä velvoitteista organisaatiomuutoksissa. Näiden neuvotteluiden oikea-aikainen aloittaminen on kriittistä lainmukaisen muutosprosessin varmistamiseksi, ja työnantajan on tunnettava tarkkaan ne tilanteet, jolloin neuvotteluvelvoite syntyy.
Yhteistoimintalain mukaan muutosneuvottelut tulee käynnistää, kun työnantaja harkitsee toimenpiteitä, jotka voivat johtaa yhden tai useamman työntekijän irtisanomiseen, lomauttamiseen tai osa-aikaistamiseen taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla. Neuvottelut on aloitettava, kun työnantaja harkitsee näitä toimenpiteitä, ei vasta kun päätös on jo tehty.
1.7.2025 alkaen yhteistoimintalain soveltamiskynnys nousee. Neuvotteluvelvoitteiden raja-arvot määräytyvät seuraavasti:
- Vähintään 50 työntekijän yrityksissä yhteistoimintalakia sovelletaan kokonaisuudessaan (pois lukien hallintoedustusta koskevat säännökset)
- 20-49 työntekijän yrityksissä sovelletaan kevennettyä vuoropuheluvelvoitetta ja muutosneuvottelut on käytävä vain rajatuissa tapauksissa, kuten silloin, kun suunnitellaan vähintään 20 työntekijän irtisanomista
- Alle 20 työntekijän yrityksiin yhteistoimintalakia ei sovelleta
Myös muissa merkittävissä organisaatiomuutoksissa neuvottelut tulee käynnistää ennen päätöksentekoa:
- Yrityksen tai sen osan lopettaminen, siirtäminen toiselle paikkakunnalle
- Merkittävät kone- ja laitehankinnat, jotka vaikuttavat henkilöstöön
- Palvelutuotannon tai tuotevalikoiman muutokset
- Työtehtävien ulkoistaminen tai muu vastaava toiminnan muutos
Neuvotteluesitys on toimitettava kirjallisesti vähintään viisi päivää ennen neuvotteluiden aloittamista. 1.7.2025 alkaen muutosneuvottelujen vähimmäiskestot puolittuvat: suuremmissa muutoksissa, jotka koskevat useita työntekijöitä, neuvotteluaika on vähintään kolme viikkoa (aiemman kuuden viikon sijaan), pienemmissä muutoksissa seitsemän päivää (aiemman 14 päivän sijaan).
Neuvotteluiden tavoitteena on aidosti käsitellä muutoksen perusteita ja vaikutuksia sekä etsiä vaihtoehtoja irtisanomisille. Vaikka päätösvalta säilyy työnantajalla, neuvotteluvelvoitteen laiminlyönti voi johtaa merkittäviin hyvitysvelvollisuuksiin.
Mitkä ovat työnantajan tiedotusvelvollisuudet organisaatiomuutoksissa?
Organisaatiomuutoksissa avoin ja oikea-aikainen viestintä on paitsi hyvä käytäntö, myös lakisääteinen velvollisuus. Työnantajan tiedotusvelvollisuus kattaa muutosprosessin kaikki vaiheet alkaen suunnittelusta ja jatkuen aina muutoksen jälkeiseen aikaan.
Ennen muutosta työnantajan on tiedotettava:
- Yhteistoimintaneuvotteluiden alkamisesta viimeistään 5 päivää etukäteen kirjallisella neuvotteluesityksellä
- Suunniteltujen toimenpiteiden perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista
- Arvio aikataulusta ja muutoksen kohteena olevien työntekijöiden määrästä ja ammattiryhmistä
Muutosprosessin aikana tiedottamisessa on huomioitava:
- Säännölliset tilannepäivitykset koko henkilöstölle
- Erityisen tarkka tiedottaminen niille työntekijöille, joita muutos suoraan koskee
- Mahdollisuus kysymysten esittämiseen ja keskusteluun
Muutoksen jälkeen työnantajan on tiedotettava:
- Tehdyistä päätöksistä ja niiden täsmällisistä vaikutuksista
- Toimenpiteiden toteuttamisaikataulusta
- Mahdollisista tukitoimista muutoksen kohteena oleville työntekijöille
1.7.2025 alkaen uutena velvoitteena tulee työvoimapalveluiden selvittämiselle varattava 30 päivän aika. Tätä sovelletaan, jos muutosneuvottelut koskevat vähintään kymmenen työntekijän irtisanomista tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Tällöin irtisanottujen työntekijöiden työsopimukset eivät saa päättyä ennen kuin neuvotteluesityksen toimittamisesta työvoimaviranomaiselle on kulunut 30 päivää.
Erityistä huomiota on kiinnitettävä tiedottamisen kohderyhmiin. Tiedotettavia tahoja ovat:
- Koko henkilöstö (yleinen tiedottaminen)
- Muutoksen kohteena olevat työntekijät (yksityiskohtainen tiedottaminen)
- Henkilöstön edustajat (kattava tiedottaminen neuvotteluprosessin aikana)
- Työsuojeluviranomainen (lain edellyttämät ilmoitukset suurissa irtisanomisissa)
- TE-toimisto / työvoimaviranomainen (lain edellyttämät ilmoitukset)
Tiedottamisen laiminlyönnillä voi olla vakavat seuraukset. Yhteistoimintalain mukaiset hyvitykset voivat olla jopa 35 000 euroa työntekijää kohden. Lisäksi puutteellinen tiedottaminen heikentää työilmapiiriä, luottamusta ja sitoutumista, mikä voi hidastaa organisaation toipumista muutoksesta.
Miten työntekijöiden oikeudet turvataan organisaatiomuutoksissa?
Työntekijöiden oikeuksien suojaaminen on keskeinen osa organisaatiomuutosten lakisääteisiä velvoitteita. Suomen työlainsäädäntö tarjoaa työntekijöille merkittävän suojan muutostilanteissa, ja työnantajan on tunnettava nämä oikeudet huolellisesti.
Irtisanomissuoja on työntekijän keskeinen oikeus. Irtisanominen voidaan toteuttaa vain asiallisesta ja painavasta syystä, ja työnantajan on pystyttävä osoittamaan työn todellinen väheneminen. Erityissuojaa nauttivat mm. raskaana olevat, perhevapaalla olevat, luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut.
Uudelleensijoittamisvelvoite edellyttää, että työnantajan on ennen irtisanomista selvitettävä mahdollisuudet sijoittaa työntekijä toisiin tehtäviin. Velvoite kattaa kaikki työnantajan tarjolla olevat työtehtävät, jotka vastaavat työntekijän ammattitaitoa, koulutusta tai kokemusta, tai joihin työntekijä voidaan kohtuudella kouluttaa.
Takaisinottovelvoite puolestaan velvoittaa työnantajan tarjoamaan työtä aiemmin taloudellisista tai tuotannollisista syistä irtisanotuille työntekijöille, mikäli työnantaja tarvitsee uutta työvoimaa samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin 4 kuukauden (työsuhde alle 12 vuotta) tai 6 kuukauden (työsuhde yli 12 vuotta) kuluessa työsuhteen päättymisestä.
Irtisanomisajat määräytyvät työsuhteen keston mukaan, ja ne voivat vaihdella 14 päivästä jopa 6 kuukauteen. Työnantajan on noudatettava näitä aikoja ja maksettava palkka koko irtisanomisajalta, vaikka työntekijää ei velvoitettaisi työskentelemään.
Työntekijöillä on lisäksi oikeus:
- Saada kattavat tiedot muutoksen perusteista ja vaikutuksista
- Tulla kuulluksi ennen yksilöä koskevien päätösten tekemistä
- Saada tietoja uudelleentyöllistymistä edistävistä palveluista
- Kohtuulliseen palkalliseen vapaaseen uuden työn etsimistä varten irtisanomisaikana (muutosturva)
1.7.2025 voimaan tulevan uuden säännöksen mukaan työvoimapalveluiden selvittämiselle varataan 30 päivää, kun kyseessä on vähintään kymmenen työntekijän irtisanominen tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Tämä antaa työntekijöille lisäaikaa saada tukea työllistymiseensä.
Työntekijöiden oikeuksien turvaaminen ei ole pelkästään lain vaatimus vaan myös viisasta henkilöstöpolitiikkaa, joka tukee yrityksen mainetta vastuullisena työnantajana ja auttaa säilyttämään jäljelle jäävän henkilöstön luottamuksen.
Mitä erityisvelvoitteita liittyy liikkeen luovutukseen?
Liikkeen luovutus on erityinen organisaatiomuutoksen muoto, johon liittyy omia lakisääteisiä velvoitteitaan. Liikkeen luovutuksessa työnantajan oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät sellaisenaan luovutuksen saajalle, mikä tuo mukanaan merkittäviä vastuita molemmille osapuolille.
Liikkeen luovutuksella tarkoitetaan yrityksen tai sen toiminnallisen osan luovuttamista toiselle työnantajalle niin, että toiminta jatkuu samana tai samankaltaisena. Tyypillisiä esimerkkejä ovat yrityskaupat, fuusiot, toimintojen ulkoistamiset ja liiketoimintasiirrot.
Työsuhteiden siirtyminen on liikkeen luovutuksen keskeinen piirre. Työsopimuslain 1 luvun 10 §:n mukaan työsuhteet siirtyvät automaattisesti luovuttajalta luovutuksensaajalle kaikkine oikeuksineen ja velvollisuuksineen. Työntekijöitä ei voida irtisanoa pelkästään liikkeen luovutuksen perusteella.
Työehtojen säilyminen on toinen tärkeä periaate. Luovutuksensaajan on noudatettava siirtyneiden työntekijöiden työsuhteissa luovutushetkellä voimassa olleita työehtoja, kunnes työehtosopimuksen voimassaolo päättyy tai uusi työehtosopimus tulee sovellettavaksi.
Yhteistoimintalain uudistuksen myötä on hyvä huomata, että 1.7.2025 alkaen liikkeen luovutusta, sulautumista ja jakautumista koskevia säännöksiä sovelletaan edelleen myös vähintään 20 työntekijää työllistäviin yrityksiin, vaikka lain yleinen soveltamisala nouseekin 50 työntekijään.
Liikkeen luovutuksessa luovuttajan ja luovutuksensaajan tiedotusvelvollisuudet ovat seuraavat:
- Luovuttajan on tiedotettava henkilöstölle luovutuksen syistä, ajankohdasta ja juridisista, taloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista
- Luovutuksensaajan on tiedotettava henkilöstölle, miten luovutus vaikuttaa heidän työsuhteisiinsa
- Tiedottaminen on tehtävä hyvissä ajoin ennen luovutusta
Luovuttajan ja luovutuksensaajan vastuut jakautuvat seuraavasti:
- Luovuttaja vastaa työntekijöiden saatavista, jotka ovat erääntyneet ennen luovutusta
- Luovutuksensaaja vastaa kaikista luovutuksen jälkeen syntyvistä velvoitteista
- Molemmat vastaavat yhteisvastuullisesti ennen luovutusta erääntyneistä saatavista, joiden maksuvelvollisuus on siirtynyt luovutuksensaajalle
Liikkeen luovutusta koskevan sääntelyn tarkoituksena on turvata työntekijöiden asema organisaatiomuutoksissa, ja näiden säännösten noudattamatta jättäminen voi johtaa merkittäviin taloudellisiin ja oikeudellisiin seuraamuksiin sekä luovuttajalle että luovutuksensaajalle.
Organisaatiomuutosten lakisääteiset velvoitteet – keskeisimmät huomioonotettavat asiat
Organisaatiouudistusten onnistunut toteuttaminen edellyttää tarkkaa lakisääteisten velvoitteiden noudattamista. Huolellinen suunnittelu ja lakien tunteminen ovat kriittisiä tekijöitä, jotta muutosprosessit sujuvat sekä juridisesti että henkilöstön kannalta parhaalla mahdollisella tavalla.
1.7.2025 voimaan tulevat yhteistoimintalain muutokset keventävät erityisesti pk-yritysten hallinnollista taakkaa. Lain soveltamiskynnys nousee 20 työntekijästä 50 työntekijään, ja muutosneuvottelujen vähimmäiskestot puolittuvat. Lisäksi uutena säännöksenä tulee työvoimapalveluiden selvittämiselle varattava 30 päivän aika. Nämä muutokset on tärkeä huomioida organisaatiomuutosten suunnittelussa.
Käytännön toimenpiteinä suosittelemme seuraavia askelia:
- Tee perusteellinen alkuselvitys ja dokumentoi muutoksen taloudelliset ja tuotannolliset perusteet
- Tarkista yhteistoimintalain soveltuminen yrityksesi kokoluokkaan 1.7.2025 jälkeen
- Laadi selkeä aikataulu, joka huomioi kaikki lakisääteiset määräajat ja uudet lyhennetyt neuvotteluajat
- Valmistele kirjallinen neuvotteluesitys ja muut tarvittavat dokumentit huolellisesti
- Toimita neuvotteluesitys myös työvoimaviranomaiselle, jos suunnittelet vähintään kymmenen työntekijän irtisanomista
- Toteuta muutosneuvottelut aidossa yhteistyön hengessä
- Huolehdi tiedottamisesta kaikissa prosessin vaiheissa
- Selvitä mahdollisuudet uudelleensijoittamiseen ja muihin vaihtoehtoihin irtisanomisille
Yleisimmät kompastuskivet organisaatiomuutoksissa liittyvät juuri juridisten velvoitteiden noudattamiseen:
- Virheellinen arvio yhteistoimintalain soveltamisesta yrityksen kokoluokkaan
- Liian lyhyt neuvotteluaika tai puuttuvat neuvotteluesitykset
- Työvoimapalveluiden selvittämiselle varattavan ajan huomiotta jättäminen
- Riittämätön dokumentaatio muutoksen perusteista
- Puutteellinen tiedottaminen henkilöstölle
- Uudelleensijoittamisvelvoitteen laiminlyönti
- Liikkeen luovutuksen tunnusmerkistön tunnistamattomuus
Me Töölön Vireessä koemme, että onnistunut organisaatiomuutos perustuu avoimeen vuorovaikutukseen, henkilöstön kunnioittamiseen ja lakien huolelliseen noudattamiseen. Kokemuksemme mukaan lakisääteiset velvoitteet eivät ole vain välttämätön paha, vaan ne luovat rakenteen, joka mahdollistaa muutoksen toteuttamisen kaikkien osapuolten etuja kunnioittaen.
Asiantuntijoidemme näkemyksen mukaan organisaatiomuutoksen onnistumisen avaintekijöitä ovat:
- Johdon sitoutuminen avoimeen prosessiin
- Työntekijöiden aito kuuleminen ja osallistaminen
- Ratkaisukeskeinen neuvottelukulttuuri
- Lakisääteisten velvoitteiden huolellinen hoitaminen
- Yksilöllinen kohtaaminen muutoksen kohteena olevien työntekijöiden kanssa
Organisaatioiden muutostilanteissa on ensiarvoisen tärkeää varmistaa, että kaikki juridiset velvoitteet täytetään samalla kun huolehditaan muutoksen inhimillisestä puolesta. Autamme asiakkaitamme hallitsemaan tämän tasapainon jokaisen muutosprosessin eri vaiheessa, jotta muutos ei aiheuttaisi tarpeetonta kuormitusta ja organisaatio pääsisi nopeasti uuteen kasvuvaiheeseen. Ota yhteyttä asiantuntijoihimme!