Voiko YT-neuvotteluja välttää – vaihtoehdot irtisanomisille?

Voiko YT-neuvotteluja välttää kokonaan?

Suomen lainsäädännön mukaan tietyissä tilanteissa muutosneuvottelut ovat pakollisia, mutta niiden käynnistämiselle on olemassa selkeät kriteerit. Huomioitavaa on, että yhteistoimintalain soveltamiskynnys muuttuu 1.7.2025 alkaen. Nykyisin laki koskee yli 20 hengen yrityksiä, mutta lakimuutoksen myötä yleinen soveltamisala nousee koskemaan säännöllisesti vähintään 50 työntekijää työllistäviä yrityksiä.

Muutosneuvottelut on käynnistettävä, kun harkinnassa on tuotannollisista ja taloudellisista syistä tapahtuva yhden tai useamman työntekijän irtisanominen, lomauttaminen yli 90 päiväksi tai osa-aikaistaminen.

On kuitenkin useita tilanteita, joissa virallisia YT-neuvotteluita ei tarvitse käydä:

• Alle 20 työntekijän yrityksissä – näissä noudatetaan työsopimuslain määräyksiä ilman virallista YT-prosessia
• 1.7.2025 alkaen 20-49 työntekijän yrityksissä muutosneuvottelut käydään vain rajatuissa tapauksissa, kuten silloin, kun suunnitellaan vähintään 20 työntekijän irtisanomista
• Lyhytaikaiset lomautukset (alle 90 päivää)
• Määräaikaisten työsuhteiden päättyminen normaalisti
• Yksittäisten työntekijöiden työtehtävien tai -ehtojen muutokset, joista voidaan sopia henkilökohtaisesti
• Toiminnan sopeuttaminen muilla keinoilla, kuten työaikajärjestelyillä

Oleellista on ymmärtää, että laki määrittelee vain vähimmäisvaatimukset. Vastuullinen työnantaja voi aina pyrkiä parempaan vuoropuheluun henkilöstön kanssa taloudellisesti vaikeinakin aikoina. Ennakoimalla ja avoimella viestinnällä monet yritykset ovat onnistuneet löytämään ratkaisuja, joilla virallinen YT-prosessi on voitu välttää kokonaan.

Mitkä ovat yleisimmät vaihtoehdot irtisanomisille?

Taloudellisissa haasteissa yritykset voivat hyödyntää useita henkilöstökulujen sopeutuskeinoja ennen irtisanomisia. Lomautukset ovat yleisin vaihtoehto, jossa työnteko ja palkanmaksu keskeytetään määräajaksi tai toistaiseksi, mutta työsuhde säilyy. Tämä antaa yritykselle taloudellista joustoa ja mahdollisuuden kutsua osaavat työntekijät takaisin tilanteen parantuessa.

Työaikajärjestelyt tarjoavat joustavamman vaihtoehdon. Lyhennetty työviikko, osa-aikatyö tai työaikapankki voivat auttaa säilyttämään työpaikat, vaikka täysipäiväiselle työlle ei olisikaan edellytyksiä. Työaikajärjestelyt vaativat kuitenkin hyvää suunnittelua ja avointa kommunikaatiota.

Uudelleenkoulutus ja tehtävien muutokset ovat pitkäjänteinen ratkaisu, jossa henkilöstöä koulutetaan uusiin tehtäviin organisaation sisällä. Tämä mahdollistaa olemassa olevan osaamisen hyödyntämisen ja kehittämisen yrityksen muuttuvien tarpeiden mukaisesti.

Eläkejärjestelyt, kuten osa-aikaeläke tai eläkkeelle siirtymisen tukeminen, voivat tietyissä tilanteissa olla toimiva ratkaisu. Tällöin on kuitenkin varmistettava, että järjestelyt ovat vapaaehtoisia ja työntekijän edun mukaisia.

Jokaisen vaihtoehdon kohdalla on punnittava sen etuja ja haasteita. Lomautukset tarjoavat nopeaa helpotusta taloudelliseen tilanteeseen, mutta pitkittyessään ne voivat johtaa osaajien hakeutumiseen muualle. Työaikajärjestelyt säilyttävät työsuhteet, mutta voivat vaikuttaa työntekijöiden toimeentuloon. Uudelleenkoulutus on pitkäjänteinen ratkaisu, joka vaatii investointeja mutta säilyttää osaamisen.

Lomautus vai irtisanominen – milloin lomautus on riittävä toimenpide?

Lomautus on perusteltua silloin, kun työn väheneminen on tilapäistä ja työnantaja voi perustellusti olettaa tilanteen parantuvan kohtuullisessa ajassa. Juridisesti lomautus ja irtisanominen eroavat merkittävästi: lomautuksessa työsuhde jatkuu, kun taas irtisanomisessa se päättyy.

Lomautus on riittävä toimenpide erityisesti seuraavissa tilanteissa:

• Toimialan kausiluonteiset vaihtelut
• Tilapäiset markkinahäiriöt
• Lyhytaikaiset tuotannolliset ongelmat
• Toiminnan uudelleenorganisointi, joka kestää määräajan

Lomautus ei ole riittävä ratkaisu, jos työn väheneminen on pysyvää tai pitkäaikaista. Lain mukaan yli 90 päivää kestävät lomautukset edellyttävät muutosneuvotteluja (ent. YT-neuvottelut) niissä yrityksissä, joihin yhteistoimintalaki soveltuu. Lomautuksen kestolla on myös käytännön rajoituksia – yli 200 päivän lomautuksissa työntekijällä on oikeus irtisanoa työsuhde ilman irtisanomisaikaa.

Hyvin toteutettu lomautus sisältää selkeän viestinnän lomautuksen perusteista, kestosta ja työntekijän oikeuksista. Lomautetulla työntekijällä on oikeus ottaa vastaan muuta työtä lomautuksen aikana, mikä kannattaa huomioida suunnittelussa. Työntekijöiden tiivis tiedottaminen tilanteen kehittymisestä lomautuksen aikana on tärkeää, jotta he voivat ennakoida tulevaa.

Miten työaikajoustot voivat auttaa välttämään irtisanomiset?

Työaikajoustot ovat tehokas keino sopeuttaa henkilöstökuluja ilman irtisanomisia. Lyhennetty työaika tarkoittaa työpäivien tai työviikon lyhentämistä, jolloin palkkakustannukset alenevat vastaavasti. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi siirtymällä 4-päiväiseen työviikkoon tai lyhentämällä päivittäistä työaikaa.

Osa-aikatyö voi olla pysyvämpi ratkaisu, jossa työntekijän työaika ja palkka sovitetaan yrityksen taloudelliseen tilanteeseen. Työntekijällä on tällöin mahdollisuus hakea soviteltua työttömyysetuutta osa-aikaisuuden ajalta.

Työaikapankki on joustava järjestelmä, jossa työaikaa voidaan tallettaa ja nostaa tarpeen mukaan. Kiireaikoina tehdyt ylityöt voidaan korvata vapaina hiljaisempina aikoina, mikä tasaa työkuormaa ja vähentää lomautustarvetta.

Vuorotteluvapaa mahdollistaa työntekijän väliaikaisen poissaolon, jonka aikana työpaikka voidaan tarjota työttömälle työnhakijalle. Tämä tuo yritykseen uutta osaamista ja tarjoaa nykyisille työntekijöille mahdollisuuden lepoon tai kouluttautumiseen.

Työaikajoustojen käyttöönotossa on huomioitava:

• Työehtosopimuksen määräykset
• Paikallisen sopimisen mahdollisuudet
• Työntekijöiden toimeentulon turvaaminen
• Työttömyysetuuksien hyödyntämismahdollisuudet

Parhaimmillaan työaikajoustot parantavat työtyytyväisyyttä ja työhyvinvointia, kun työntekijät kokevat voivansa vaikuttaa omaan työhönsä. Ne myös mahdollistavat yrityksen nopean reagoinnin kysynnän vaihteluihin ilman raskaampia henkilöstötoimenpiteitä.

Kuinka uudelleenjärjestellä työtehtäviä henkilöstövähennyksiä välttäen?

Organisaation rakenteen ja työtehtävien uudelleenjärjestely voi olla tehokas tapa välttää henkilöstövähennyksiä. Moniosaajuuden hyödyntäminen mahdollistaa sen, että työntekijät voivat työskennellä eri tehtävissä ja yksiköissä tarpeen mukaan. Tämä edellyttää osaamisen kartoittamista ja tarvittaessa täydennyskoulutusta.

Tehtäväkierto auttaa laajentamaan osaamista ja löytämään uusia vahvuuksia työntekijöissä. Se voi myös lisätä työmotivaatiota ja ehkäistä työuupumusta. Tehtäväkierron avulla voidaan tunnistaa työntekijöitä, joilla on potentiaalia siirtyä uusiin rooleihin organisaatiossa.

Sisäiset siirrot ovat keino siirtää henkilöstöä yksiköistä, joissa työ vähenee, niihin, joissa työvoimaa tarvitaan. Tämä edellyttää yrityksen sisäistä rekrytointijärjestelmää ja avointa viestintää avautuvista mahdollisuuksista.

Uudelleenkoulutus on pitkän tähtäimen ratkaisu, joka mahdollistaa työntekijöiden osaamisen päivittämisen yrityksen muuttuviin tarpeisiin. Se voi olla sisäistä tai ulkoista koulutusta, mentorointi-ohjelmia tai työssäoppimista.

Onnistunut työtehtävien uudelleenjärjestely edellyttää:

• Perusteellista osaamisen kartoitusta
• Avointa kommunikaatiota muutoksista
• Työntekijöiden osallistamista suunnitteluun
• Johdonmukaista toteutusta ja seurantaa

Näillä toimenpiteillä voidaan säilyttää arvokasta osaamista ja vahvistaa organisaation joustavuutta muuttuvassa toimintaympäristössä. Samalla työntekijät saavat mahdollisuuden kehittää omaa osaamistaan ja löytää uusia urapolkuja organisaation sisällä.

Mitä muutoksia yhteistoimintalakiin on tulossa?

Yhteistoimintalaki sääntelee työnantajan ja henkilöstön välistä yhteistoimintaa ja vuoropuhelua työpaikoilla. Lakiin on tulossa merkittäviä muutoksia 1.7.2025 alkaen. Tavoitteena on keventää erityisesti pk-yritysten hallinnollista taakkaa ja siten purkaa työllistämisen esteitä.

Lain soveltamiskynnys nousee merkittävästi. Nykyisin lakia sovelletaan yrityksiin, joiden palveluksessa työskentelee säännöllisesti vähintään 20 työntekijää, mutta 1.7.2025 alkaen lain yleinen soveltamisala nousee koskemaan säännöllisesti vähintään 50 työntekijää työllistäviä yrityksiä.

Yrityksille, joissa on 20–49 työntekijää, säilyy kuitenkin tiettyjä velvoitteita:

• Työnantajan ja työntekijöiden välisen jatkuvan vuoropuhelun käytäntö, tosin kevennetyin menettelytavoin
• Muutosneuvottelut vain rajatuissa tilanteissa, kuten silloin, kun suunnitellaan vähintään 20 työntekijän irtisanomista
• Liikkeen luovutusta, sulautumista ja jakautumista koskevat säännökset

Merkittävä muutos koskee myös muutosneuvottelujen vähimmäiskestoa. Työvoiman käytön vähentämistä koskevien muutosneuvottelujen vähimmäiskesto lyhenee puoleen nykyisestä. Nykyisten 14 päivän tai kuuden viikon sijaan neuvottelujen vähimmäiskesto on jatkossa seitsemän päivää tai kolme viikkoa, riippuen henkilöstömäärästä ja neuvoteltavista asioista.

Lakiin lisätään myös uusi säännös työvoimapalveluiden selvittämiselle varattavasta ajasta. Kun muutosneuvottelut koskevat vähintään kymmenen työntekijän irtisanomista tuotannollisista ja taloudellisista syistä, irtisanottujen työntekijöiden työsopimukset eivät saa päättyä ennen kuin neuvotteluesityksen toimittamisesta työvoimaviranomaiselle on kulunut 30 päivää.

Miten YT-neuvotteluihin kannattaa valmistautua?

Muutosneuvotteluihin valmistautumisessa on tärkeää huomioida tuleva lakimuutos. Jos yrityksesi työllistää 20–49 henkilöä, on hyvä selvittää millä tavoin uudet, kevennetyt velvoitteet koskevat juuri sinun yritystäsi. Jos taas yrityksessäsi on vähintään 50 työntekijää, muutosneuvottelujen lyhennetyt minimikestot tulee huomioida prosessin suunnittelussa.

Hyvään valmistautumiseen kuuluvat:

• Perusteellinen taloudellisen tilanteen arviointi ja dokumentointi
• Vähentämistarpeen tarkan määrän ja kohdentumisen arviointi
• Vaihtoehtojen kartoittaminen irtisanomisille
• Neuvotteluesityksen huolellinen valmistelu
• Työvoimaviranomaisille tehtävien ilmoitusten valmistelu, erityisesti jos kyseessä on vähintään kymmenen työntekijän irtisanominen

Vaikka muutosneuvottelujen vähimmäiskestot lyhenevät, työnantajan on edelleen huolehdittava siitä, että kaikki olennaiset asiat ehditään käsitellä neuvotteluissa asianmukaisesti. Lakimuutos ei muuta neuvottelujen sisällöllistä tavoitetta eli aidon neuvottelun käymistä työnantajan ja henkilöstön välillä.

YT-neuvottelujen välttämisen keskeiset opit yrityksille

Henkilöstön sopeuttamistilanteiden ennakoiminen ja hyvä valmistautuminen ovat avainasemassa. Varhaisten varoitusmerkkien tunnistaminen antaa aikaa suunnitella ja toteuttaa vaihtoehtoja henkilöstövähennyksille.

Konkreettinen toimintasuunnitelma haastaviin tilanteisiin sisältää seuraavat vaiheet:

1. Taloudellisen tilanteen perusteellinen analyysi ja ennusteet
2. Vaihtoehtoisten sopeuttamiskeinojen kartoitus
3. Avoimen viestintäkulttuurin rakentaminen
4. Henkilöstön osaamisen jatkuva kehittäminen ja monipuolistaminen
5. Työaikajoustojen ja etätyökäytäntöjen ennakoiva suunnittelu

Tärkeintä on, että yritys näkee henkilöstön strategisena voimavarana, ei vain kulueränä. Henkilöstön osaaminen ja työhyvinvointi ovat kilpailuetu, josta kannattaa pitää kiinni myös vaikeina aikoina.

Me Töölön Vireessä tarjoamme asiantuntevaa tukea yrityksille henkilöstön sopeuttamistilanteissa. Autamme analysoimaan tilanteen, kartoittamaan vaihtoehdot ja toteuttamaan valitut toimenpiteet lain mukaisesti ja eettisesti kestävällä tavalla. HR-kumppanina voimme tukea sekä työnantajaa että työntekijöitä koko prosessin ajan.

Jos yrityksessänne on näköpiirissä taloudellisia haasteita, kannattaa keskustelu vaihtoehdoista käynnistää mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Oikein toteutetut sopeuttamistoimet voivat parhaimmillaan jopa vahvistaa yrityksen kilpailukykyä ja henkilöstön sitoutumista pitkällä aikavälillä. Ota yhteyttä meihin jo tänään ja varaa maksuton alkukartoitus!