Helsingin seudun yrityksille työhyvinvoinnin huomiotta jättäminen aiheuttaa vuosittain miljardien eurojen kustannukset. Kun henkilöstön hyvinvoinnista ei huolehdita asianmukaisesti, seuraukset näkyvät suoraan yrityksen taloudessa. Työntekijöiden hyvinvoinnin laiminlyönti johtaa lisääntyneisiin sairauspoissaoloihin, korkeampaan vaihtuvuuteen ja alentuneeseen tuottavuuteen. Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan sairauspoissaoloista aiheutuu Helsingin seudun työnantajille keskimäärin 5-15 miljardin euron vuotuiset kustannukset. Tutkimme tässä artikkelissa, millaisia todellisia taloudellisia vaikutuksia työhyvinvoinnin laiminlyönnillä on Helsingin seudulla ja miten näitä kustannuksia voidaan ehkäistä.
Paljonko työhyvinvoinnin laiminlyönti maksaa yritykselle?
Työpahoinvoinnin taloudelliset vaikutukset näkyvät suomalaisten yritysten tuloksessa monin tavoin. Työterveyslaitoksen tutkimusten mukaan työhyvinvoinnin puutteellinen johtaminen maksaa suomalaisille työpaikoille jopa 24 miljardia euroa vuodessa. Tämä summa koostuu sairauspoissaoloista, työkyvyttömyyseläkkeistä, työtapaturmista, sairaana työskentelystä (presenteismi) sekä terveyden- ja sairaanhoitokuluista.
Keskimääräinen sairauspoissaolopäivä maksaa työnantajalle noin 300-350 euroa. Kun työntekijä on poissa, kustannuksia syntyy paitsi sairausajan palkasta, myös sijaisten hankkimisesta, ylitöistä, tuottavuuden laskusta ja mahdollisista laatuvirheistä. Suomessa sairauspoissaolojen keskimääräinen osuus on noin 4 % työajasta, mikä tarkoittaa noin 10 päivää työntekijää kohden vuodessa.
Henkilöstön vaihtuvuudesta aiheutuvat kustannukset ovat myös merkittäviä. Yhden työntekijän vaihtumisen hinta on 1,5-3 kertaa hänen vuosipalkkansa, kun huomioidaan rekrytointikustannukset, perehdytys ja tuottavuuden lasku siirtymävaiheessa. Asiantuntijatehtävissä tämä summa voi nousta vieläkin korkeammaksi.
Tämän lisäksi työpahoinvointi johtaa tuottavuuden laskuun. Työterveyslaitoksen mukaan huono työilmapiiri voi laskea työntekijän tuottavuutta jopa 20-30 %. Tämä näkyy suoraan yrityksen tuloksessa ja kilpailukyvyssä.
Mitkä ovat työhyvinvoinnin laiminlyönnin suurimmat kustannustekijät?
Työhyvinvoinnin puutteiden aiheuttamat kustannukset voidaan jakaa useisiin merkittäviin tekijöihin. Ensimmäisenä nousevat esiin sairauspoissaolot, jotka aiheuttavat vuosittain keskimäärin 1500 euron kustannukset työntekijää kohden. Pienessä 20 hengen yrityksessä tämä tarkoittaa 30 000 euron vuotuista kuluerää.
Erityisen huomionarvoista on presenteismi eli sairaana työskentely, joka Työterveyslaitoksen mukaan aiheuttaa jopa suurempia kustannuksia kuin varsinaiset sairauspoissaolot. Kun työntekijä sinnittelee työpaikalla sairaana, hänen tuottavuutensa laskee huomattavasti ja samalla hän saattaa hidastaa toipumistaan tai tartuttaa muita työntekijöitä.
Henkilöstön vaihtuvuus on kolmas merkittävä kustannustekijä. Tilastokeskuksen mukaan työpaikan vaihtaminen on yleisintä 25-35-vuotiaiden keskuudessa, ja korkea vaihtuvuus korreloi vahvasti huonon työilmapiirin kanssa. Keskisuuren yrityksen 10 %:n vaihtuvuus voi aiheuttaa satojen tuhansien eurojen vuotuiset kustannukset.
Työkyvyttömyyseläkkeet ovat neljäs merkittävä kustannustekijä. Työeläkeyhtiö Varman tutkimuksen mukaan työkyvyttömyyseläkkeistä aiheutuvat kustannukset voivat olla jopa 1-2,5 % yrityksen palkkasummasta, riippuen yrityksen koosta. Suurissa yrityksissä tämä tarkoittaa miljoonaluokan kustannuksia.
Viidentenä tekijänä on heikentynyt työn laatu ja tuottavuus. Motivaation puute ja työuupumus näkyvät suoraan työn laadussa, asiakastyytyväisyydessä ja lopulta myös yrityksen maineessa ja myynnissä.
Miten työhyvinvoinnin kustannuksia voi mitata ja seurata?
Työhyvinvoinnin taloudellisten vaikutusten mittaaminen edellyttää systemaattista seurantajärjestelmää. Keskeisiä mittareita ovat sairauspoissaoloprosentti, henkilöstön vaihtuvuus, työterveyshuollon kustannukset, työtapaturmatilastot sekä työkykyindeksi.
Työhyvinvoinnin ROI (Return on Investment) voidaan laskea seuraavasti:
- Määrittele työhyvinvointi-investoinnin kustannukset (euroa)
- Arvioi investoinnin tuottamat säästöt (vähentyneet sairauspoissaolot, parantunut tuottavuus, pienempi vaihtuvuus)
- ROI = (Saadut hyödyt – Investoinnin kustannukset) / Investoinnin kustannukset × 100%
Suomalaisen Työturvallisuuskeskuksen tutkimusten mukaan työhyvinvointiin sijoitetun euron tuotto on keskimäärin 5-6 euroa. Tämän laskennallisen hyödyn todentamiseksi tarvitaan kuitenkin tarkkaa seurantaa.
Henkilöstötutkimukset ovat olennainen osa työhyvinvoinnin mittaamista. Säännölliset kyselyt työilmapiiristä, johtamisesta ja työtyytyväisyydestä auttavat tunnistamaan ongelmakohtia ennen kuin ne näkyvät sairauspoissaolotilastoissa. Suositeltavaa on toteuttaa kysely vähintään kerran vuodessa ja seurata erityisesti muutostrendejä.
Nykyaikaiset HR-järjestelmät mahdollistavat työhyvinvoinnin reaaliaikaisen seurannan. Järjestelmiin voidaan integroida työaikakirjaukset, sairauspoissaolot ja työhyvinvointikyselyt, jolloin poikkeamiin voidaan reagoida nopeasti. Meillä Töölön Vireessä tarjoamme asiakkaillemme juuri tällaisia ajantasaisia järjestelmiä työhyvinvoinnin seurantaan.
Millaisia säästöjä työhyvinvointiin panostaminen voi tuoda?
Ennaltaehkäisevät työhyvinvointi-investoinnit tuottavat tyypillisesti moninkertaisen tuoton verrattuna korjaaviin toimenpiteisiin. Esimerkkitapaukset suomalaisista organisaatioista osoittavat tämän selkeästi.
Erään keskisuuren IT-yrityksen (120 työntekijää) työhyvinvointiohjelman tulokset olivat vaikuttavat: Yritys investoi 60 000 euroa työhyvinvointiohjelmaan, joka sisälsi ergonomiakartoitukset, työpsykologin palvelut ja liikuntaetuja. Kahden vuoden seurantajaksolla sairauspoissaolot vähenivät 30 %, mikä toi 120 000 euron säästöt. Lisäksi henkilöstön vaihtuvuus laski 25 %:sta 15 %:iin, mikä toi arviolta 200 000 euron lisäsäästöt rekrytointikustannuksissa.
Toinen esimerkki on suomalainen elintarviketeollisuuden yritys, joka panosti varhaisen välittämisen malliin. Malli maksoi noin 30 000 euroa, mutta vähensi työkyvyttömyyseläkkeiden määrää merkittävästi tuottaen 450 000 euron säästöt kolmessa vuodessa.
Ennaltaehkäisevän toiminnan ja korjaavien toimenpiteiden kustannusten vertailu on paljastavaa:
- Ergonomiakartoitus ja työpisteen korjaus: 500-1000 € / henkilö
- Tuki- ja liikuntaelinsairauden hoito ja sairausloma: 5000-10000 € / tapaus
- Työnohjaus tiimille: 3000-6000 € / vuosi
- Työuupumuksen hoito ja sairausloma: 20000-30000 € / tapaus
Suomessa tehdyt tutkimukset osoittavat, että työhyvinvointiin sijoitetun euron tuotto on keskimäärin 5-6 euroa. Käytännössä tuotto näkyy vähentyneissä sairauspoissaoloissa, pienemmässä vaihtuvuudessa, paremmassa tuottavuudessa ja laadukkaammassa asiakaspalvelussa.
Miten työterveyshuolto vaikuttaa työhyvinvoinnin kokonaiskustannuksiin?
Työterveyshuolto on avainasemassa työhyvinvoinnin kustannusten hallinnassa. Suomessa työnantajalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää työntekijöilleen ehkäisevä työterveyshuolto, mutta monet yritykset tarjoavat myös laajempia palveluita.
Lakisääteisen ja laajemman työterveyshuollon vertailu osoittaa, että pelkän minimitason työterveyshuolto maksaa noin 100-200 euroa työntekijää kohden vuodessa, kun taas laajempi työterveyshuolto maksaa 400-900 euroa. Vaikka ero on huomattava, laajempi työterveyshuolto voi olla kustannustehokkaampaa, sillä se mahdollistaa nopeamman hoitoon pääsyn ja sairauslomien lyhentymisen.
Työterveyshuollon kustannustehokkuuden kannalta olennaista on painopisteen siirtäminen sairaanhoidosta ennaltaehkäisyyn. Kelan tilastojen mukaan ennaltaehkäisevään työterveyshuoltoon käytetään Suomessa vain noin 40 % työterveyshuollon kokonaiskustannuksista, vaikka sen tuotto on moninkertainen.
Työterveyshuollon ennaltaehkäisevän toiminnan taloudelliset hyödyt ovat merkittäviä. Työpaikkaselvitykset, terveystarkastukset ja varhaisen tuen mallit auttavat tunnistamaan työkykyriskit ennen kuin ne johtavat sairauspoissaoloihin tai työkyvyttömyyteen.
Esimerkiksi erään suomalaisen rakennusalan yrityksen työterveyshuollon painopisteen siirto ennaltaehkäisyyn johti 40 % laskuun pitkissä sairauslomissa kolmen vuoden seurantajaksolla. Tämän arvioidaan säästäneen yritykselle yli 300 000 euroa.
Työhyvinvointi-investoinnin kannattavuus – mitä tutkimukset kertovat?
Suomalaiset ja kansainväliset tutkimukset osoittavat yhdenmukaisesti, että työhyvinvointiin panostaminen on erittäin kannattavaa liiketoimintaa. Työterveyslaitoksen mukaan työhyvinvointi-investointien keskimääräinen tuotto on 5-6 kertaa sijoitettu pääoma, ja takaisinmaksuaika tyypillisesti 1-3 vuotta.
Strategisen hyvinvoinnin johtaminen Suomessa -tutkimussarjan mukaan parhaissa organisaatioissa työhyvinvointiin panostetaan noin 900-1200 euroa työntekijää kohti vuodessa. Tähän summaan sisältyvät työterveyshuolto, työhyvinvointikoulutus, virkistystoiminta ja liikuntaedut.
Kannattavimpia työhyvinvointi-investointeja ovat:
- Johtamisen ja esimiestyön kehittäminen (ROI keskimäärin 10:1)
- Työn hallinnan ja organisoinnin parantaminen (ROI 8:1)
- Osaamisen kehittäminen (ROI 6:1)
- Työterveyshuollon ennaltaehkäisevät palvelut (ROI 5:1)
- Työympäristön ja ergonomian parantaminen (ROI 4:1)
Näitä lukuja tukee myös Aalto-yliopiston tutkimus, jossa selvitettiin työhyvinvoinnin vaikutusta yritysten tuloksellisuuteen. Tutkimuksen mukaan henkilöstönsä hyvinvointiin panostavat yritykset ovat keskimäärin 3,5 kertaa kannattavampia kuin verrokkiyritykset.
Me Töölön Vireessä näemme päivittäin, miten erityisesti pk-yritykset hyötyvät strategisesta ja systemaattisesta työhyvinvoinnin johtamisesta. Kokemuksemme mukaan kustannustehokkainta on yhdistää strateginen työhyvinvoinnin suunnittelu henkilöstön osallistamiseen. Näin varmistetaan, että toimenpiteet kohdistuvat oikeisiin asioihin ja niihin sitoudutaan.
Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys – investointi vai kustannus?
Työhyvinvoinnin laiminlyönnin taloudelliset vaikutukset ovat kiistattomia ja mittavia. Suomalainen yritys menettää vuositasolla 5-15 % liikevaihdostaan työpahoinvoinnin vuoksi, mutta toisaalta työhyvinvointiin panostamalla voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä ja tuottavuuden kasvua.
Työhyvinvoinnin taloudellisessa arvioinnissa keskeistä on siirtyä kustannusajattelusta investointiajatteluun. Liiketoiminnan kannalta järkevintä on nähdä työhyvinvointi strategisena investointina, joka oikein toteutettuna voi tuottaa merkittävää kilpailuetua.
Jotta työhyvinvointi-investoinneista saadaan maksimaalinen hyöty, ne tulisi:
- Suunnitella strategisesti ja pitkäjänteisesti
- Kohdistaa tunnistetuille riskialueille
- Mitata ja seurata systemaattisesti
- Toteuttaa yhteistyössä henkilöstön kanssa
Vaikka suurilla yrityksillä on usein enemmän resursseja työhyvinvoinnin kehittämiseen, voivat pienet ja keskisuuret yritykset Helsingin seudulla saavuttaa suhteessa jopa suurempia hyötyjä ketterämmän päätöksenteon ja yhteisöllisemmän organisaation ansiosta. Me autamme erityisesti Helsingin seudun pk-yrityksiä tunnistamaan ja toteuttamaan juuri heidän tarpeisiinsa sopivat työhyvinvointi-investoinnit.
Loppujen lopuksi kysymys ei ole siitä, onko Helsingin seudun yrityksellä varaa panostaa työhyvinvointiin, vaan siitä, onko sillä varaa jättää panostamatta siihen. Tutkimukset ja käytännön kokemukset osoittavat yksiselitteisesti, että työhyvinvoinnin laiminlyönti on kustannus, jota yksikään pääkaupunkiseudun yritys ei voi pitkällä aikavälillä paikata muilla liiketoiminnan tehostamistoimilla. Ota yhteyttä asiantuntijoihimme jo tänään ja selvitä, kuinka voimme auttaa yrityksesi työhyvinvoinnin kehittämisessä Helsingin seudulla!