Miten muutosturvavelvoite muuttui Suomessa viime vuosina?

Muutosturvavelvoite uudistui merkittävästi vuonna 2023, kun Suomessa astui voimaan uusi muutosturvalaki, joka laajensi työnantajan velvollisuuksia irtisanomistilanteissa. Muutos koski erityisesti pienten ja keskisuurten työnantajien vastuuta tukea irtisanottuja työntekijöitä työllistymisessä. Alla käymme läpi keskeisimmät kysymykset, jotka jokaisen työnantajan kannattaa tuntea.

Mitä muutosturvavelvoite tarkoittaa työnantajalle käytännössä?

Muutosturvavelvoite tarkoittaa työnantajan lakisääteistä velvollisuutta tukea taloudellisista tai tuotannollisista syistä irtisanottuja työntekijöitä työllistymisessä irtisanomisajan kuluessa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että työnantajan on järjestettävä irtisanotulle pääsy työllistymistä edistäviin palveluihin ja varattava siihen riittävästi aikaa ja resursseja.

Velvoite kytkeytyy tilanteisiin, joissa irtisanominen tapahtuu työnantajasta johtuvista syistä, ei siis esimerkiksi henkilöön liittyvistä syistä. Työnantajan rooli ei lopu työsuhteen päättymiseen, vaan laki edellyttää aktiivisia toimia jo irtisanomisaikana. Tämä on monelle pienyritykselle uusi ja konkreettinen vaatimus, joka vaatii suunnittelua ja selkeitä prosesseja.

Miten muutosturvalaki uudistui?

Vuonna 2023 voimaan tullut muutosturvalakiuudistus laajensi merkittävästi työnantajan velvollisuuksia. Aiemmin muutosturva koski pääasiassa suurempia yrityksiä, mutta uudistuksen myötä velvoitteet ulotettiin koskemaan myös pienempiä työnantajia. Samalla koulutuskorvausta ja työllistymisvapaata koskevat säännökset tiukentuivat.

Keskeisimmät muutokset vuoden 2023 uudistuksessa olivat:

• Työllistymisvapaan laajentaminen: Irtisanotulle työntekijälle on annettava irtisanomisaikana vapaa osallistua työvoimapalveluihin, koulutukseen tai muihin työllistymistä edistäviin toimiin.
• Koulutuskorvauksen käyttöönotto laajemmin: Työnantajat velvoitettiin tietyissä tilanteissa tarjoamaan tai rahoittamaan koulutusta irtisanotuille.
• Muutosturvaraha: Uudistus toi mukanaan mahdollisuuden muutosturvarahaan, joka tukee irtisanotun työnhakua ja uudelleenkouluttautumista.
• Ilmoitusvelvollisuus TE-palveluille: Työnantajan on ilmoitettava irtisanomisista TE-toimistolle tietyin edellytyksin aiempaa selkeämmin ja nopeammin.

Uudistuksen tavoitteena oli nopeuttaa irtisanottujen paluuta työmarkkinoille ja vähentää pitkittyvää työttömyyttä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että työnantajan vastuu ei pääty irtisanomisilmoitukseen, vaan jatkuu koko irtisanomisajan.

Ketä uudistunut muutosturva koskee?

Uudistunut muutosturva koskee työnantajia, jotka irtisanovat työntekijöitä taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla. Velvoitteet koskevat lähtökohtaisesti kaikkia työnantajia riippumatta yrityksen koosta, mutta tietyt velvoitteet, kuten koulutuskorvaus, voivat kytkeytyä yrityksen henkilöstömäärään tai irtisanomisten laajuuteen.

Käytännössä on tärkeää erottaa kaksi tilannetta:

• Yksittäiset irtisanomiset: Myös yksittäisen työntekijän irtisanominen taloudellisilla perusteilla voi laukaista muutosturvavelvoitteen.
• Joukkoirtisanomiset: Kun irtisanottavia on enemmän, yhteistoimintalain mukainen prosessi käynnistyy ja muutosturvavelvoitteet kasvavat.

Erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten on syytä tarkistaa velvoitteensa huolellisesti, sillä uudistuksen myötä kokorajat eivät enää suojaa samalla tavalla kuin aiemmin. Irtisanotun näkökulmasta muutosturva koskee kaikkia, jotka irtisanotaan työnantajasta johtuvista syistä ja joiden työsuhde on kestänyt riittävän kauan.

Mitä työnantajan on tehtävä muutosturvavelvoitteen täyttämiseksi?

Muutosturvavelvoitteen täyttämiseksi työnantajan on käytännössä varmistettava, että irtisanotulle annetaan työllistymisvapaa, ilmoitetaan TE-palveluille irtisanomisesta sekä selvitetään mahdollinen koulutuskorvausvelvoite. Nämä toimet on toteutettava irtisanomisaikana, ei vasta työsuhteen päätyttyä.

Konkreettiset toimenpiteet ovat:

1. Työllistymisvapaan myöntäminen: Irtisanotulle on annettava vapaa osallistua työvoimapalveluihin, koulutukseen tai työnhakuun irtisanomisaikana.
2. Ilmoitus TE-palveluille: Työnantajan on ilmoitettava irtisanomisesta TE-toimistolle, jotta irtisanottu pääsee muutosturvapalveluiden piiriin.
3. Koulutuskorvauksen selvittäminen: Työnantajan on arvioitava, syntyykö velvollisuus tarjota tai rahoittaa koulutusta.
4. Dokumentointi: Kaikki toimenpiteet on dokumentoitava asianmukaisesti mahdollisia myöhempiä tarkasteluja varten.
5. Tiedottaminen irtisanotulle: Työntekijälle on kerrottava selkeästi, mihin palveluihin hänellä on oikeus ja miten hän pääsee niihin käsiksi.

Hyvä käytäntö on luoda yritykseen selkeä toimintamalli irtisanomistilanteiden varalle, jotta velvoitteet tulevat täytetyiksi järjestelmällisesti eikä kiireessä unohdeta tärkeitä askelia.

Mitä seurauksia muutosturvavelvoitteen laiminlyönnistä voi tulla?

Muutosturvavelvoitteen laiminlyönti voi johtaa työnantajan korvausvelvollisuuteen irtisanotulle työntekijälle. Lisäksi laiminlyönti voi altistaa työnantajan oikeudellisille vaateille ja heikentää merkittävästi yrityksen työnantajamainetta. Seuraukset voivat olla sekä taloudellisia että maineen kannalta haitallisia.

Käytännön seurauksia voivat olla:

• Hyvitys tai korvaus irtisanotulle: Mikäli työnantaja laiminlyö työllistymisvapaan tai muun velvoitteen, irtisanotulla voi olla oikeus rahalliseen korvaukseen.
• Oikeudellinen riski: Laiminlyönti voi johtaa kanteeseen työtuomioistuimessa tai käräjäoikeudessa.
• Työnantajamaineen heikkeneminen: Epäasiallisesti hoidetut irtisanomiset leviävät nopeasti ja vaikeuttavat rekrytointia tulevaisuudessa.

Riskin minimoimiseksi on tärkeää, että työnantajalla on ajantasainen tieto velvoitteistaan ja selkeät prosessit niiden toteuttamiseksi. Erityisesti pienissä yrityksissä, joissa irtisanomistilanteet ovat harvinaisia, velvoitteiden tunteminen etukäteen on erityisen arvokasta.

Miten ulkoistettu HR-kumppani auttaa muutosturvan hallinnassa?

Ulkoistettu HR-kumppani auttaa työnantajaa tunnistamaan muutosturvavelvoitteen laukeamisen, suunnittelemaan tarvittavat toimenpiteet ja varmistamaan, että kaikki lakisääteiset askeleet tulevat oikea-aikaisesti hoidetuiksi. Erityisesti pk-yrityksille, joilla ei ole omaa HR-osastoa, tämä tarkoittaa merkittävää riskien hallintaa ja ajansäästöä.

Käytännössä HR-kumppanin tuki muutosturvatilanteessa voi sisältää:

• Velvoitteiden kartoittamisen irtisanomistilanteen alussa
• Yhteistoimintaprosessin tai irtisanomisprosessin läpiviennin tuen
• Viestinnän suunnittelun sekä irtisanotulle että muulle henkilöstölle
• Dokumentoinnin ja ilmoitusten hoitamisen
• Toimintamallin rakentamisen tulevia tilanteita varten

Töölön Vireen muutosturvapalvelut on suunniteltu juuri tähän tarpeeseen: pk-yritykset saavat asiantuntevaa tukea muutosturvan hallintaan ilman omaa HR-osastoa. Kun prosessit ovat kunnossa, työnantaja voi keskittyä liiketoimintaan tietäen, että lakisääteiset velvoitteet tulevat täytetyiksi oikein ja ajallaan. Lisätietoja palveluista ja yhteystiedot löydät yhteydenottosivulta.